Aamun ensimmäinen keskustelu.

Aleksi: (nauraa)
Selina: Mille sä naurat?
Aleksi: No sulle, kun sä näytät niiku joku alkuasukas söis ensimmäistä kertaa viikkoon. Kömpinyt jostain esiin ja kyyryssä siinä kököttää.

Otan tämän kohteliaisuutena. On ilo tuottaa hymy huulille heti aamusta.

Tämä viikonloppu on täyttynyt kevyestä sosiaalisuudesta. Perjantai-iltana pelailtiin pleikkaria meillä pienellä porukalla pienen ja helpon herkuttelun parissa, lauantaina päivällä pari ystävää piipahti spontaanilla päiväkahvilla ja illalla juhlittiin kihlajaisia Hämeenlinnassa ja ajeltiin illaksi kotiin. Suhteellisen aikataulutonta ja kevyttä.

Niin paljon kuin ystävieni häitä rakastan, on ollut aika mukava olla sosiaalinen vain muutaman tunnin annoksina. Hääjuhlat yleensä vievät vähintään sen 12 tuntia ja tällaiselle nykyään hieman erakolle persoonalle se on aika paljon. Mukava välillä herätä lauantaina ilman herätyskelloa.

Tänään ajattelin vain makoilla koira sylissäni Netflixin ja kirjan parissa. Nuhainen takkutukka kiittää ja kuittaa.

Selina Kustula

Netflix: To all the boys I’ve loved before
Kirja: Typerysten salaliitto
Aamupala: maitorahkaa ja vadelmia

kuva1: Sami Kettunen,
kuva2: Aleksi Seppä