Kirjahaaste etenee. Nyt on luettuna viisi kirjaa ja tavoitehan oli 20 kirjaa vuodessa. Tätä on muuten pikkaisen hankala seurata blogini puolella, mutta Instagramissa käytössäni on #selinalukee2017.
Haluaisin lukea 15 ei-tietokirjaa ja viisi tietokirjaa. Tähän mennessä luetuista kaksi on tietokirjoja.
- Se mikä ei tapa (ei tietokirja)
- Murhalesken muistelmat (ei tietokirja)
- Havaintoja parisuhteesta (ei tietokirja)
- Steal Like An Artist
- Aki Hintsa – Voittamisen anatomia
Leijonan metsästykseen uudistuksia
Tarkoitus nyt järjestellä vähän tätä blogia niin, että täältä jotain löytäisikin. Tuntuu ainakin omalla kohdalla, etten ikinä löydä niitä tekstejä, joita etsin :D Vaikka oma blogi kyseessä. Ainakin kirjallisuutta koskevat tekstit ovat kiven alla ja samoin mökkihöpöttelyt.
Toivottavasti saan nyt kevään myötä vähän rutiinia kirjoittamiseen. Taidan aina hypätä yhtäkkiä suoraan siihen ajatukseen, joka sillä hetkellä on päässäni ja sinne hypätäänkin sitten pää edellä. Konteksti jää varmaan monelta lukijalta uupumaan, jos ei ole seurannut muita somekanaviani.
Koittakaahan kestää. Tarkoitus nyt pistää kategoriat täällä uusiksi ja rämpiä hieman WordPressin plugareita läpi, jotta tulisi vanhat tekstit paremmin jaotelluksi ja muutenkin koko blogia selkeytettyä.
Otan mielelläni toiveita vastaan. Mistä haluaisitte minun kirjoittavan? Onko aiheideoita? Mitkä kirjoitukset ovat olleet suosikkeja? Mikä blogissa mättää? Mitä voisin parantaa? Palaute on lahja. ❤
Vieläkin on sellainen olo, etten tiedä, mistä tämä blogi kertoo. Täytyy tarkkailla nyt tätä tekstien tuottamista. Mistä minä oikein hölisen?
Mutta siis, itse asiaan.
Oskari Saari: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia
Toimiva kerrontatyyli
Yllätyin positiivisesti, vaikka odotin kirjalta todella paljon. Olin kuullut monen (mielestäni) fiksun ihmisen suosittelevan kirjaa ja Aki Hintsa oli muutamista lehtiartikkeleista tuttu nimi. Formulakuskien luottolääkäri, hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ajatteleva ihminen.
Oletin useita johtamisen ja itsensäjohtamisenkirjoja lukeneena, että kirja keskittyisi pitkälti avaamaan Hintsan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mallia. Totta tuokin, mutta kerronta vaihteli tarinanomaisten case-esimerkkien, Hintsan mallin, raakojen lääketieteellisten faktojen ja Hintsan henkilökohtaisen oman tarinan välillä. Tämä toimi mielestäni hyvin.
Menestyksen ympyrä
En lähde yksityiskohtaisesti avaamaan Hintsan mallia, koska mielestäni esimerkiksi Henry Vesin on tehnyt sen jo hyvin ennen minua. Käykää kurkistamasta hänen blogistaan. Lisäksi Hintsa Performancen sivuilta löydätte englanniksi eriteltynä The Circle of Better Life.
Hintsan malli aukesi hyvin käytännön esimerkkien ja tutkimustiedon yhdistelmänä. Formulamaailman lisäksi tapauksia oli myös yritysmaailmasta, joka ainakin itselleni oli raikas tuulahdus F1-kuskien rinnalle. Kirja kävi läpi koko Hintsan mallin osa-alue kerrallaan ja käsitteli aihetta eri näkökulmista.
Välillä pysähdyin aivan ihmettelemään, että miten minäkin nyt yhtäkkiä kiinnostuin niin kovin nukkumisen määrästä, unen laadusta, valon ja kahvin vaikutuksesta uneen, ravinnosta ja kävelemisestä. Monelle urheilijalle kaikki tuo fyysinen puoli tuntuu helpommalta ja ainakin esimerkkien perusteella ymmärsin, että heille coren miettiminen oli vieraampaa.
Omalla kohdallani hommaa pelaa juuri päin vastoin. Liikkuminen on tylsää, jos siihen ei liity jokin peli ja ruuan suhteen olen todellinen nautiskelija. Yöunet jäävät lyhyiksi ja rytmi on valoon nähden luonnoton. Kyllähän sen ajatuksen tasolla tietää, miten pitäisi toimia, mutta homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Hintsan tyylissä vetoaa yksinkertaisuus, pienet muutokset, järki, tutkimustieto. Hintsa ei saarnaa tai vaadi mahdottomuuksia. ”Älä yritä tulla täydelliseksi – vain hiukan paremmaksi”, kirjoitin muistivihkooni. Liikkumisenkin suhteen hän korostaa peruskuntoa ja hyötyliikunnan määrää eikä niinkään saliohjelmia tai kovia kuntokuureja.
Pieniä, mutta pysyviä muutoksia
”Näennäisesti vähemmän on absoluuttisesti enemmän” jäi mieleeni erityisesti, koska olimme juuri oman tiimini toiminnassa miettineet tehokkuutta ja työn määrä suhteessa tuottavuuteen. Nämä ovat nyt tällaisia satunnaisia yksityiskohtia teille, mutta omassa toiminnassa huomaan jo pieniä muutoksia etenkin unen, valon, kahvin ja ravinnon suhteen. Hintsa tosin korostikin, että tärkeämpää on tehdä pysyviä muutoksia, vaikka ne olisivatkin vain pieniä askeleita kerrallaan.
Huomaan esimerkiksi aamuisin miettiväni Hintsan kommentteja aamupalasta. Jos en syö aamupalaa, kroppa ei tiedä yön päättyneen ja on vielä säästömoodissa. Aamupalalla startataan aineenvaihdunnan päivätoiminnot. Jos juon kahvia piristääkseni itseäni, se vaikuttaa unenlaatuuni ja oikeastaan sen vuoksi heräänkin väsyneenpänä. Nyt olen seurannut kahvidesien määrää arjessani parin viikona ajan. Tavoite on pudottaa se kahteen desiin päivässä ja jossain vaiheessa lopettaa kokonaan.
Varsinkin aikavyöhykkeiden välillä matkustavia suosittelen lukemaan valoa käsittelevän osuuden kirjasta. Todella mielenkiintoisia faktoja siitä, miten sopeutua eri aikavyöhykkeelle ja mitä kropassamme tapahtuu tuollaisessa tilanteessa. Tähänkin liittyen oli hauskoja behind the scenes -tarinoita F1-maailmasta, vaikka laji ei muuten minua kiinnostakaan.
Valoon suhtaudun eri tavoin nykyään. Iltaisin alan pikkuhiljaa vähentämään keinovalon määrää kodissamme ja yritän kovasti päästä eroon pahasta tavastani katsoa TV-sarjoja tabletilta iltaisin. Se on jo suorastaan riippuvuus, joten olen ottanut tavaksi värittää muistivihkostani ruudun joka kerta, kun pystyn olemaan illan ilman tablettia.
”Se voittaa, jolla on eniten energiaa.”
Suosittelen Voittamisen anatomiaa aivan kaikille luettavaksi. Hintsan malli on opettavainen, mutta niin on myös Hintsan oma elämäntarina. Arvosana 5/5,
Selina Kustula
#selinalukee2017
// Aki Hintsa kuoli syöpään vuonna 2016. Hän oli kuollessaan 58-vuotias. Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta löytyy täältä.