Sellainen olo, että pitäisi tehdä jotain tai olla tekemättä. Jossain ihmeellisessä välimaastossa seilaa mieli. Ja some jauhaa vain munkeista ja lumisateesta.

Arjesta siirtyminen hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen vaatii pienen.. no, siirtymän. Yksinolo tuntuu yhtäkkiä oudolta. Kummallista, miten sitä kaipaa kauheasti hälinää ja paljon ihmisiä ympärilleen.

Saunaremontti etenee

Käväisinkin nyt ensimmäisen kerran mökillä tämän kevään osalta. Mökin työmäärä tuntui yhtäkkiä kokonaisuutena katseltuna valtavalta. Haluaisin oikeastaan, että kaikki tehtäisiin kokonaan valmiiksi kerralla, mutta siinä ei ole ajallisesti eikä taloudellisesti järkeä, joten pakko paloitella tekemistä ja tehdä jotkin asiat vähän pienemmin nyt ja kunnolla vasta parin vuoden päästä.

Saunaremontti on nyt siinä vaiheessa, että kuvissa näkyy lähinnä betonipölyä ilmassa. Homma vähän laajeni pukuhuoneenkin puolelle, joka nyt varmaan saa kohtalon jäädä välivaiheeseen tämän vuoden osalta. Muovimatto revittiin irti, mutta en usko, että isketään tämän huoneen kimppuun vielä tämän enempää. Tekemistä riittää jo muissa tiloissa aivan tarpeeksi.

Makuuhuone sai tällä kertaa kokea lähinnä totaalisen tyhjennyksen kaikesta roinasta. Seinät ovat rumat, mutta saavat olla sellaiset nyt ainakin pari vuotta. Nyt mietin parisängyn lykkäämistä nurkkaan ja jollain väliverholla omaksi nukkumissopeksi rajaamista. Loppuosa huoneesta saisi toimittaa olohuoneen virkaa, jota se on oikeastaan tähän asti tehnytkin. Mietin puisen vuodesohvan hankkimista tilaan. Toimisi hyvin vieraspetinä tarvittaessa.Myös matot on hankintalistalla. Täytyy vähän miettiä. Mitähän tästä tilasta oikein tekisi.

Pikkuprojekteja kesälle

Vaikka kesä onkin jo aika täynnä tekemistä, haluaisin kunnostaa pari nojatuolia, jotka olivat aiemmin pukuhuoneessa. Ne ovat mökin vanhan omistajan perua. Kamalasta kuosista huolimatta ovat ne malliltaan todella hienot. Olen aivan ihastunut tuohon kevyeen ulkomuotoon yhdistettynä mukavuuteen. Jos meillä kotona olisi sopiva tila, veisin varmaan nämä sinne. En tosin vielä tiedä, minkälainen kangas olisi hyvä ja mikä sävy sopisi puuosiin. Ideoita?

Nuo tuolit ovat enemmän loppukevään ekstraprojekti, jos niille piisaa aikaa. Sen sijaan ennen juhannusta haluaisin rakentaa meille ulos isomman ruokapöydän. Eikä tietenkään ole minkäänlaista ajatusta, millainen pöytä voisi olla tai miten sen rakentaisin.

Saunaremontin jätekasaa katsoessa tulinkin bonganneeksi vanhat lauteet. Mietin, että hiomalla ja maalaamalla niistä saisi ison ruokapöydän kannen ulos. Mittaa on pituussuunnassa noin 150 cm ja vierekkäin laitettuna leveys on varmaan vajaan metrin verran. En ehtinyt näitä mitata tällä reissulla, mutta kantaessani lauteita talteen totesin ne aika painaviksi.

Mistä pöytään taikoisi tukevat jalat? Pihan suhteen isommat remppahommat jätetään myöhemmäksi, joten mieluiten pöytä saisi vielä olla jotenkuten siirreltävässä muodossa. Betoniharkot tulivat ensimmäisenä mieleen, mutta mitä muita vaihtoehtoja olisi? Ikean pukkijalat eivät taida tähän soveltua. Onko ideoita? Olen jo harrastanut epätoivoista Pinterest-harhailua hyvän tovin :D

Tämmöisissä remonttimietteissä minä. Mitäs teidän vappuunne? :) Onko pro-vinkkejä näihin mun projekteihin?

Selina Kustula

Netflix-original: Girlboss

Ai, että! Aivan mahtava fiilis. Perjantain työpäivä päättyi siihen, että viikon (oikeastaan kuukauden) deadlinet on hoidettu ja oikeasti voi lähteä viikonlopun viettoon niin, että iso duuni on saatu valmiiksi ja on todellakin ansainnut rentoutumisen, levon, hauskanpidon. Ei tarvitse miettiä, että sata hommaa odottaa tekemistä ja miten tästä selvitään. Ei tarvitse ahdistua, miten aika ja voimat riittää kaikkeen. Nyt on lupa ihan oikeasti hengähtää ja olla ylpeä tekemisistään.

Ilta vaan paranee, kun kämppä on tyhjä (kaikella rakkaudella, joskus on mahtavaa olla yksin) ja Alkosta mukaan tarttunut pikkuskumppa lasissa. JA! Iso ja! Netflixistä tulee välittömästi suosituksena uusi sarja vastaan, eikä mikä tahansa sarja vaan Girlboss. En ollut edes kuullut, että kyseisestä kirjasta on tehty TV-sarja.

Sophia Amoruso: #GirlBoss

Lyhykäisyydessään kyse on Sophia Amoruson #GirlBoss-kirjasta, joka kertoo löyhän elämänkerrallisesti, kuinka hän rakensi oman vaateimperiuminsa. Amoruso oli vuonna 2016 yksi maailman rikkaimmista self-made naisista. Hän aloitti koko touhun eBayssä 22-vuotiaana. Väittäisin, että Amaruson kirja varmasti herättää tunteita ja saa monella savun nousemaan korvista, mikä tekee kyllä hyvääkin aika ajoin. Kannattaa lukaista Idan mainio blogiteksti kyseisestä kirjasta.

Kirja on itselläni vielä lukematta, mutta nyt tässä perjantai-illan iloksi ylhäisessä yksinäisyydessä on tullut tätä TV-sarjaa katsottua kuusi jaksoa. Todella viihdyttävä, iloinen ja sopivan kepeä olematta ihan täyttä höttöä. Tuumasin alkuun, että kylläpä kivasti kuvastaa nykypäivän mentaliteettia. Make your own future ja niin edelleen. Sitten toisaalta mietin, että eikö tuo ole aina ollut amerikkalainen ajattelutapa. American dream. Ehkä se sitten on vain kokenut uudistumisen.

Ja tästä erittäin luontevalla aasin sillalla vahva suositus myös Ronja Salmen kirjoittamalle kolumnille: Olen ysärin lapsi ja yrittäjä, ja niin on pian meistä moni muukin – mutta Suomi ei ole meihin valmis. Vastaavia samaistumisen tunteita harvemmin tulee toisten teksteistä. Aivan kuin oma elämä toisen kirjoittamassa kolumnissa.

Otappa näistä perjantai-illan mietteistä selvää. Onko kirja tai sarja tuttu? Ällöttääkö koko hehkutus? Mites Ronja Salmen kolumni – kolahtiko? Yrittäjyys wtf.

Selina Kustula

PS. Pakko myöntää, että hullun vahvoja samaistumisfiiliksiä myös tässä Girlboss-sarjassa.

Ei ollut suunnitelmissa mitenkään erityisesti viettää pääsiäistä. Hyvä ystävä ja sisko olivat molemmat tulossa Tampereelle, joten heitä halusin nähdä. Siinä oli kaikki suunnitelmat. Kävi vähän kuin Stellalle, pääsiäinen yllätti yrittäjän.

Mutta niin vaan, kun koko Suomi tuntui rauhoittuvan pääsiäisen viettoon ja nauttivan keväästä, tämäkin stressierkki päästi irti työhuolista ja nautti keväästä. Neljä päivää kaikkea muuta kuin työtä teki to-del-la hyvää.

Leikin kummitytön kanssa, herkuttelin ravintoloissa, löhösin illan siskon ja parin pikkumuksun kanssa hotellihuoneessa, pyörähdin Tallipihalla, näin kavereita, katsoin sarjoja (Get Down, Scandal, The Catch, American Dad, Frankie & Grace), järkkäilin kotia, leikin Gussen kanssa.

Tiesittekö muuten, että Pohjanmaalla trullit kiertää virpomassa viikon verran eri aikaan kuin muualla Suomessa? Lisäksi Pohjanmaalla poltetaan upeita pääsiäiskokkoja. Niitä on aina vähän ikävä täällä Pirkanmaalla asuessa. Täällä päinhän virvotaan siunauksiksi palmusunnuntaina. Pohjanmaalla sen sijaan ajatus on, että Jeesus on kuollut ja pahat voimat on vallalla, jolloin noidat kiertävät. Pääsiäiskokossa poltettiin ainakin omassa nuoruudessani myös noita, joka oli tehty milloin mistäkin. Ilkka uutisoikin aiheesta eli ilmeisesti perinne voimissaan.

Itse olin viikko sitten palmusunnuntaina Pohjanmaalla eli juuri kun Pirkanmaalla virvottiin. Jätin kuitenkin ovelle säkin täynnä karkkia ja isolle lapulle ohjeet virpojille jättää maljakkoon oksa ja ottaa palkkioksia karkkia. Kotiin tullessani maljakko oli täynnä oksia ja karkkia oli vielä jäänyt jäljelle. Aika mukava yllätys.

Okei, myönnettäköön, ettei koko pääsiäinen mennyt lomaillessa. Sunnuntaina näin Nooraa ja tottakai energinen keskustelu sosiaalisesta mediasta, itsensäjohtamisesta, ansaintamalleista, tavoitteista ja unelmista saa pään käymään kierroksilla. Sitten vielä maanantaina Ainon kanssa Tribe Tampereen brändin pähkäilyä, niin tämä nainen oli jo laskeutumassa arjen pariin. Kertoo ehkä myös siitä, että loma oli tehnyt tehtävänsä.

Selina Kustula

Soittolista tätä tekstiä kirjoittaessa: The Get Down Original Soundtrack