Vaikea käsittää, että parin päivän päästä lähden Balille. Vihdoin. Aivan kuin edellisestä lomamatkasta olisi useita vuosia, vaikka todellisuudessa siitä on kulunut kaksi vuotta.

Proakatemialla tuli matkustettua niin paljon enemmän, että tuntuu aivan oudolta tällainen matkustuspaasto. Nyt viimein lähtö lähenee. Alkuun odotusaika tuntui ikuisuudella ja sitten taas yhtäkkiä olikin jo kiire hoitaa rokotukset ja muut asiat kuntoon.

Gusse-koira lähti hoitoon jo alkuviikosta, joten tästä tulee pisin aika erossa siitä. Hassua ajatella, että olen ollut viisi vuotta koiranomistaja. Sitä ei ehkä tavallisen elämän keskellä tule huomioineeksi, miten paljon koira vaikuttaa omaan arkeen. Nyt sen kuitenkin huomaa. Vähän väliä tulen ihmetelleeksi, miksi kukaan ei tule katsomaan, mitä keittiössä tapahtuu. Yöllä ei koiran sänky natise tai kuulu kimeää unissahaukkumista. On vain hiljaista. Saunoakin olen saanut aivan yksin. Ihmeen paljon voi tuollaista pientä otusta rakastaa.

Varsinkin Aleksin kanssa reissatessa tulee bongailtua paikallisia koiria. Niistä myös helposti hakee yhteneväisyyksiä Gusseen. Gussen rodusta (kääpiöbullterrieri) johtuen tulee myös verrattua välillä hevosiin tai sikoihin :D

Tämän postauksen kuvat ovat meidän edelliseltä reissulta Istanbulista. Siellä kaikki kulkukoirat pääsevät julkisilla varoilla eläinlääkäriin ja korvamerkinnöillä ilmaistaan, että koiralla on kaikki ok eikä tauteja ole. (Näin oli ainakin 2016 alussa.) Koiria oli paljon kaikkialla. Eräskin loikoili ylväästi Hagia Sofian pihassa kuin omistaisi kyseisen moskeijan. Sadan metrin päässä tilannetta tarkkaili poliisikoira.

Näimme myös useamman kissojen kerrostalon. Luit aivan oikein. Jos siis kuvittelette sellaisen kantokopan kokoisen hökkelin, jonne kissa voisi mennä nukkumaan ja sateen suojaan, niin nämä kerrostalot olivat esimerkiksi viisi sellaista vierekkäin ja kaksi päällekäin. Niitä saattoi nähdä kadun varrella tai puiston nurkassa. Lisäksi monet kivijalkamyymälöiden kauppiaat ja katukokit ruokkivat kissoja ja koiria.

Saattaa olla, että blogi päivittyy vasta Balin-matkan jälkeen, mutta Instagramin puolella voi seurata hieman reaaliaikaisemmin matkaa ja merkitsen vielä reissukuvat erikseen #selinamatkustaa :)

Selina Kustula

PS. Onko Bali-vinkkejä? Suuntana meillä Sanur, Nusa Penida ja Ubud.

Vihdoin pääsen jakamaan yhden suosikeistani Istanbulin reissulta: Basilikan vesisäiliön!

Yerebatan Sarayi / Basilikan vesisäiliö

Osoite Yerebatan Cad. 13. 13
Sisäänpääsy 20 tl (nykyisellä kurssilla noin 6 euroa)
Raitiovaunulla pääsee aivan viereen.

Olin kuullut paljon kehuja Basilikan vesisäiliöstä. Se on 500-luvulla Istanbulissa toiminut maanalainen vesisäiliö. Tarkoitus oli nähdä se jo ensimmäisenä päivänä, mutta matkanvarrella oli niin paljon nähtävää, ettemme päässeet sinne asti ennen iltaa.

Suuntasimmekin toisena päivänä heti ensimmäisenä Yerebatan Sarayi’in eli tuttavallisemmin Basilikan vesisäiliöön. Sisäänpääsy oli 20 ”markkaa” eli noin 6 euroa. Todellakin sen arvoista! Vesisäiliössä soi rauhallinen musiikki, kalat ihmettelivät turisteja, ilma oli kosteaa ja viileää ja tila hienosti valaistu. Basilikan vesisäiliö on suosittu kuvauspaikka ja siellä on kuvattu ainakin James Bondiin kohtaus 60-luvulla From Russia with Love -elokuvaan. Tällä kertaa säiliössä vallitsi hyvinkin rento tunnelma, kun ihmisiäkin oli hyvin vähän.

Naureskelin kamerani näkevän tilan positiivisella tavalla eri tavoin kuin minä. Todellisuudessa siis näkymä oli hyvin pimeä, joten näette näistä kuvista ehkä hieman enemmän kuin paikan päällä näki.

Must see in Istanbul!

Binbirdirek Sarnici

Osoite Imram Öktem Cad 4
Sisäänpääsy 10 tl (nykyisellä kurssilla noin 3 euroa)
Sultanahmetissa, missä tunnetuimmat nähtävyydet lähekkäin.

Lähellä Basilikan vesisäiliötä oli myös 300-luvulta lähtöisin oleva 1001 pylvään vesisäiliö (Binbirdirek Sarnici), jossa on oikeasti vain 224 pylvästä. Top10 Istanbul -kirjan mukaan siellä on normaalisti kahviloita, musiikkiesityksiä ja tapahtumia. Luultavasti sesongin ulkopuolisesta ajankohdastamme johtuen, siellä ei ollut yhtään mitään tai ketään. Tyhjyyttä humiseva säiliö, jossa yksi paikallinen pappa ohjasi katosta valuvia vesiä kulkemaan köysiä pitkin vesisankoihin.

ENG. Yerebatan Sarayi (Basilica Cistern) is definitely must-see in Istanbul, Turkey. Breathtaking, beautiful, peaceful. Only 6 euros entrance fee. 

PICS. Selina Kustula. Pictures of me Aleksi Seppä.

Kotona jälleen! Olipahan reissu. Tuntuu kuin olisin juossut viikon putkeen aamusta iltaan ympäri Istanbulia. Tai no, niinhän se olikin, hah. Ei haittaa yhtään. Olisin niin kovasti halunnut julkaista jo reissun päältä tunnelmia, mutta hotellin netti ei päästänyt kuvia läpi millään. Saatte siis nauttia Istanbul-muisteloista jonkin aikaa :D

Nyt keskityn nauttimaan kotitoimiston rauhallisesta tunnelma. Juon suomalaista kahvia, kuuntelen koiran tuhinaa kuorsausta ja teen töitä pois yksi asia kerrallaan. Viikon reissu ei oikeastaan osunut parhaaseen saumaan hommien kannalta, mutta nyt on kyllä taas intoa ja energiaa kuin pienessä kylässä. Tuollaiset irtiotot tekee todella paljon tehokkuudelle. Varsinkin, kun teen nyt paljon töitä kotoa käsin. Niin inspiroivaa ja innostavaa poistua kotikulmilta. Etenkin sisustukseen ja muuhun visuaaliseen työhön liittyen Istanbul tarjosi paljon uusia ideoita. Palaan kuvien kera aiheeseen myöhemmin.

New is always better. Lisää ravistelua ajatteluun luvassa.

Selina Kustula

ENG. What a trip! I’m now getting back to work at my home office. Going to post more pictures, memories and tips from Istanbul later.

Hupsista vaan. Yhtäkkiä ollaankin lähdössä Istanbuliin, Turkkiin. Kyseinen suurkaupunki on aivan vieras minulle. Saatuani tiedon tästä yllärimatkasta, selvitin pari asiaa Istanbulista.

1. Kyseessä on suurkaupunki. Asukkaita on yli 13 miljoonaa.
2. Siellä on helmikuun lopussa kylmä. Forecan 10 päivän ennuste lupaili ylimmillään päivälämpötiloja +10 – +17.
3. Kaupunki sijaitsee kahdella mantereella: Euroopassa ja Aasiassa.
4. Matkablogien perusteella turistinähtävyydet ovat näkemisen arvoisia.

Ihanaa viettää kaupunkilomaa kokonainen viikko ilman sen tarkempia suunnitelmia. Otan koneen mukaan, koska olen nyt jo oppinut sen verran, että usein reissussa inspiroituu siinä määrin, että illalla tai aamulla tekisi mieli viedä ideoita käytäntöön.

Gusse sen sijaan menee suosikkihoitopaikkaansa suosikkikoirakaverinsa kiusaksi. Hassua, miten koirat aistivat lähdön tunnelman. Seurannut perässä koko illan ja parkkeerannut itsensä aina laukkujen viereen. Kävi jopa tönäisemässä yhden repun kumoon muka dramaattisesti.

Selina Kustula

// ENG. Flying to Istanbul! 

(Kuvat viime kevään Kroatian reissulta pikkuisesta Splitistä. / Pictures are from Split, Croatia.)