Sellainen olo, että pitäisi tehdä jotain tai olla tekemättä. Jossain ihmeellisessä välimaastossa seilaa mieli. Ja some jauhaa vain munkeista ja lumisateesta.

Arjesta siirtyminen hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen vaatii pienen.. no, siirtymän. Yksinolo tuntuu yhtäkkiä oudolta. Kummallista, miten sitä kaipaa kauheasti hälinää ja paljon ihmisiä ympärilleen.

Saunaremontti etenee

Käväisinkin nyt ensimmäisen kerran mökillä tämän kevään osalta. Mökin työmäärä tuntui yhtäkkiä kokonaisuutena katseltuna valtavalta. Haluaisin oikeastaan, että kaikki tehtäisiin kokonaan valmiiksi kerralla, mutta siinä ei ole ajallisesti eikä taloudellisesti järkeä, joten pakko paloitella tekemistä ja tehdä jotkin asiat vähän pienemmin nyt ja kunnolla vasta parin vuoden päästä.

Saunaremontti on nyt siinä vaiheessa, että kuvissa näkyy lähinnä betonipölyä ilmassa. Homma vähän laajeni pukuhuoneenkin puolelle, joka nyt varmaan saa kohtalon jäädä välivaiheeseen tämän vuoden osalta. Muovimatto revittiin irti, mutta en usko, että isketään tämän huoneen kimppuun vielä tämän enempää. Tekemistä riittää jo muissa tiloissa aivan tarpeeksi.

Makuuhuone sai tällä kertaa kokea lähinnä totaalisen tyhjennyksen kaikesta roinasta. Seinät ovat rumat, mutta saavat olla sellaiset nyt ainakin pari vuotta. Nyt mietin parisängyn lykkäämistä nurkkaan ja jollain väliverholla omaksi nukkumissopeksi rajaamista. Loppuosa huoneesta saisi toimittaa olohuoneen virkaa, jota se on oikeastaan tähän asti tehnytkin. Mietin puisen vuodesohvan hankkimista tilaan. Toimisi hyvin vieraspetinä tarvittaessa.Myös matot on hankintalistalla. Täytyy vähän miettiä. Mitähän tästä tilasta oikein tekisi.

Pikkuprojekteja kesälle

Vaikka kesä onkin jo aika täynnä tekemistä, haluaisin kunnostaa pari nojatuolia, jotka olivat aiemmin pukuhuoneessa. Ne ovat mökin vanhan omistajan perua. Kamalasta kuosista huolimatta ovat ne malliltaan todella hienot. Olen aivan ihastunut tuohon kevyeen ulkomuotoon yhdistettynä mukavuuteen. Jos meillä kotona olisi sopiva tila, veisin varmaan nämä sinne. En tosin vielä tiedä, minkälainen kangas olisi hyvä ja mikä sävy sopisi puuosiin. Ideoita?

Nuo tuolit ovat enemmän loppukevään ekstraprojekti, jos niille piisaa aikaa. Sen sijaan ennen juhannusta haluaisin rakentaa meille ulos isomman ruokapöydän. Eikä tietenkään ole minkäänlaista ajatusta, millainen pöytä voisi olla tai miten sen rakentaisin.

Saunaremontin jätekasaa katsoessa tulinkin bonganneeksi vanhat lauteet. Mietin, että hiomalla ja maalaamalla niistä saisi ison ruokapöydän kannen ulos. Mittaa on pituussuunnassa noin 150 cm ja vierekkäin laitettuna leveys on varmaan vajaan metrin verran. En ehtinyt näitä mitata tällä reissulla, mutta kantaessani lauteita talteen totesin ne aika painaviksi.

Mistä pöytään taikoisi tukevat jalat? Pihan suhteen isommat remppahommat jätetään myöhemmäksi, joten mieluiten pöytä saisi vielä olla jotenkuten siirreltävässä muodossa. Betoniharkot tulivat ensimmäisenä mieleen, mutta mitä muita vaihtoehtoja olisi? Ikean pukkijalat eivät taida tähän soveltua. Onko ideoita? Olen jo harrastanut epätoivoista Pinterest-harhailua hyvän tovin :D

Tämmöisissä remonttimietteissä minä. Mitäs teidän vappuunne? :) Onko pro-vinkkejä näihin mun projekteihin?

Selina Kustula

Voihan syksy. Nyt kun mökkikausi on ohi, tulee vietettyä paljon enemmän aikaa kotona. Uudessa kodissa tavarat eivät ole vielä löytäneet paikkojaan (kyllä kahdessa kuukaudessakaan!!) ja ostoslista kodin järkeistämisen suhteen tuntuu loputtomalta. Yleensä kaaoksen keskellä hämään mieltäni kukilla ja kynttilöillä. Yksinkertainen mieli, yksinkertaiset ratkaisut.

Voisi siis olla aika taas laajentaa omassa kodissa kasvillisuutta vanhaa palmuvehkaa ja kukattomaa orkideaa pidemmälle.  Tehdäänkin pieni inspiraatiomatka kesän asuntomessutunnelmaan ja LKV vaiston messutalossa nähtyyn kasvillisuuteen.

LKV vaisto -talossa väriläiskinä toimivat huonekasvit ja leikkokukat. Sisustusta suunnitellessa oli alusta asti selvää, että mitään värien ilotulitusta ei nähtäisi kalusteissa, tekstiileissä tai somistuksessa. Talo oli yleisilmeeltään jo ennestäänkin hyvin suoraviivainen ja luonnon omia sävyjä suosiva: kiveä, puuta, valkoista, harmaata ja mustaa. Suurista ikkunoista metsän vihreys tulee kuitenkin osaksi sisustusta. Tältä pohjalta siis lähdettiin myös luomaan pehmeyttä ja yksityiskohtia kasvillisuuden kautta.

Saimme yhteistyökumppaniksi Luoman Puutarhan, jonka valikoima saa tällaisen kukkahullun sekoamaan. Olohuoneeseen valitsimme BoConceptin betoniruukkuihin kaktuksen ja palmuvehkan. Kumpikin hyvin helppohoitoisia ja kauniita. Minulla on omassakin kodissa palmuvehka ja se on selvinnyt useita rutikuivia kausia ja unohtumisia asunnon pimeimpiin nurkkiin. Ei kuole sitten millään! Messutaloja kiertäessä huomasi, että tähän luottokasviin oli päätynyt moni muukin. LKV vaisto -talossa palmuvehka kasvoi kesän aikana tolkutonta vauhtia. Selkeästi viihtyi tuossa paikassa.

Esittelen työhuonetta myöhemmin erikseen. Kasvien puolesta sinne tuli huonekuusi sekä vaihtuva leikkokukkakimppu. Työhuone oli ainut huone, johon metsän vihreys ei päässyt, joten sinne se tuotiin kasvien sekä BoConceptin Schelly-nojatuolin muodossa. Tämänkaltaisia lämpimän vihreitä sävyjä näkyi myös syksyn Habitare-messuilla monessa muodossa.

Leikkokukkia taloon tuli ruokailutilaan sekä työhuoneeseen. Ruokailutilassa pyrittiin sisustuksessa jopa liioitellun valkoiseen ja valoisaan tunnelmaan, jota sitten tasapainotettiin Tiina Laasosen puuveistoksella sekä pöydälle sijoitetulla runsaalla ja ehkä hieman boheemilla kimpulla.

Messujen aikana ruokailutilan kimppu toki vaihdettiin useampaan kertaan, joten myös kukat vaihtuivat, mutta ohjenuorana oli paljon vihreää, vähän pinkkiä tai violettia sekä valkoista. Kukkia sai olla useita eri lajeja ja vihreissä suosikkejani olivat eucalyptus sekä mustikan varpu. BoConceptin kultareunainen maljakko toi sopivasti ryhtiä ja tyyliä kokonaisuuteen.

Kun käyttää paljon erilaisia vihreitä, ei kimppuu ole välttämätöntä laittaa niin montaa kukkaa. Tällöin kotiin saa näyttävää edullisesti.

Leikkokukkien ja huonekasvien miettiminen oli yksi suosikkijutuistani tuota sisustusta miettiessä. Pelkistettyjen linjojen keskellä elävien kasvien merkitys kasvaa, mutta nykyään mietin kasveja myös runsaammassa sisustuksessa olennaisempana osana. Viherkasvien suosio näkyi myös syksyn Habitare-messuilla.

Vihervillityksen keskellä pari nyrkkisääntöä

1. Leikkokukat kestävät pidempään, kun leikot tarpeeksi usein uudet pinnat ja vaihdat vedet.
2. Heitä nuutuneet, aikansaeläneet leikkokukat pois!
3. Hoida kasveja oikein. Kysy siis joko kukkakauppiaalta tai Googlelta ohjeet.
4. Jos et jaksa hoitaa, valitse helppoja kasveja kuten palmuvehka.
5. Älä sisusta kotiasi kuolemaa tekevillä kasveilla. Siirrä toipuvat yksilöt vaikka kuistille tai jonnekin vähän sivummalle tai vaihtoehtoisesti roskiin.

Nyt siis suunnitelmissa lisätä huonekasvimäärää kotona. Toimii myös taisteluna talven synkkyyttä ja värittömyyttä vastaan. Onko vinkata palmuvehkankaltaisia sitkeitä sissejä, jotka selviytyvät tällaisen hajamielisen hoitajan huostassa?

Selina Kustula

// Luoman Puutarhalla on myymälät Seinäjoella, Kauhavalla, Kortesjärvellä ja Lapualla. Nämä mystisesti valaistus kuvat on otettu Seinäjoen myymälältä kesäillan valon puskiessa sisälle.

Kuvissa näkyvät tuotteet

Kalusteet, matto, maljakot ja betoniruukut: BoConcept
Kaikki kasvit: Luoman Puutarha
Viltti: Lennol

Perjantaina mökille saapuminen tapahtuu tietysti myöhään illasta juuri ennen pimeää. Vesi on uskomattoman matalalla ja tulee siinä sitten yhteen kiveenkin kolautettua, kun suuntaamme mökkisaarta kohti. Ei kuitenkaan liian kovaa, joten ei hätää.

Laiturille noustuani oli ihmeteltävä hetki maisemaa. Tuntuu kuin puut, puskat, talot ja oikeastaan kaikki vettä lukuunottamatta imee kaiken valon ja näyttäytyy mustana. Sitten taas tuo ihmeellinen vesi. Hohtaa kuin peili vielä auringon laskettuakin. Alan taas miettiä, pitäisikö puita ja puskia harventaa, jotta tuo ihmeellinen iltameri näkyisi paremmin mökkiin sisälle saakka.

Hetken ihmeteltyämme ja mökkiin tavarat roudattuamme on aika pistää töpinäksi. Aleksi alkaa lämmittää kakluunia, minä puran ruuat jääkaappiin. Sitten koittaa viimein hetki, jota olen odottanut. Alamme järjestämään mökkiä, jotta saisimme makuuhuoneen perältä vanhan puusängyn tuvan puolelle.

Tähän asti tuvassa on ollut uuden (vielä hieman keskeneräisen) keittiön lisäksi pirttikalusto sekä väliaikaissäilössä vanha, ruma nahkasohva. Voitte varmaan kuvitella kuinka onnessani olen nyt, kun siirsimme puusängyn tupaan ikkunan eteen. Edes jotain valmista, kaunista ja mukavaa. Se saa siinä sitten toimittaa sohvan virkaa peittämättä näkymää ulos. Muutama koristetyyny siihen löytyykin, mutta ensi kesänä tyynymäärä saa ainakin tuplaantua. Ehkä jaksan myös maalata tuon sängyn.

Oikeastaan. Voi olla, että maalaaminen saa siirtyä vielä sitä seuraavaan kesään eli kesään 2018. Olen nyt parin vuoden aikana oppinut, että Suomen kesä on lyhyt ja sen viikonloput vielä lyhyempiä. Remppakohteet eivät mökiltä lopu koskaan, joten maltti on valttia. Välillä pitää myös ihan vain nauttia tuosta paikasta. Tällä ajatuksella olen oppinut sietämään monenlaista keskeneräisyyttä mökillä. Ruokapöydän ei tarvitse olla typötyhjä tai kaikkien tavaroiden parhaalla tavalla säilytettynä. Paremmin ehtii rentoutua, levätä ja nauttia mökkeilystä, kun ei pyri täydellisyyteen. Kyllä ne tavarat paikkansa löytävät ajallaan.

Lauantain olen suunnitellut istuvani tietokoneella, mutta siirrän hommat suosiolla sunnuntaille, koska ilma on kullanhohtoinen. Puissa on vielä lehtiä ja aurinko paistaa lämpimissä sävyissä. Päätämme hoitaa mökkipihassa kaikki talvea ennakoivat hommat kuntoon nyt. Pihalla tuskin enää kokataan, joten grillin saa jo siirtää varastoon. Saunamökin seinällä roikkuvat kalastusverkot on hyvä putsata tuulen mukana tulleesta moskasta. Yritän muistaa käytettiinkö noita verkkoja tänä kesänä lainkaan. Tuskin.

Tämä kesä oli oikeastaan poikkeuksellinen, koska emme myöskään savustaneet kalaa kertaakaan. Kesällä 2015 se oli käytännössä itsestäänselvyys, kun kävimme mökillä. Nyt olemme suosineet lähinnä helppoja ja nopeita ruokia. Niin ja toki uusi grilli oli kovassa käytössä. Ehkä ensi kesänä sitten taas savustetaan.

On mukava rauhassa laittaa pihaa kuntoon. Aurinko paistaa ja on hiljaista. Gusse pyörii jaloissa, piehtaroi lehtien seassa selällään, kahlaa rannassa ja makoilee tyytyväisenä auringossa. Itse saan keskittyä tekemään käsilläni. Päässä sulattelen viikon tapahtumia ja pohdin tulevaa. Mihin ollaan menossa ja voiko siinä onnistua? Riittääkö resurssit tai oikeastaan riittääkö rohkeus ja sinnikkyys? Hörppään olutta ja otan Aleksin puhelimella muutaman kuvan. Haravoin pihaa hieman ihmetellen, miksi haravointia tehdään ylipäätään. Ennen saunomista poltamme kokossa kaikkea polttokelpoista jätettä. Talvi saa tulla.

Tuntuu oudolta ajatella, että taas mökki hyvästellään talveksi. Tuskin jäät tänäkään vuonna kantavat niin, että pääsisimme käymään talvivierailuilla. Harmi sinänsä. Jotenkin haikea tunne, eikä oikeastaan ihme. Mökki muuttuu koko ajan ja siitä tulee jatkuvasti enemmän meidän näköisemme. Siihen liittyy jatkuvasti enemmän muistoja. Kesällä oma koti on enemmän paikka, jossa vietämme arjen. Mökkiin liittyy ajatukset vapaa-ajasta.

Nyt sitten syksyn taittuessa talveen, vapaa-aika siirtyy kotiin ja sen läheisyyteen. Mökille sanotaan heipat ja nähdään keväällä. Toisaalta se on aika kiva niin.

Selina Kustula

Habitare-reissu kruunasi erittäin työntäyteisen ja tuotteliaan viikon. Päällimmäinen fiilis messuista: olipa paljon nähtävää. Perinteisten messujen sijasta Habitare tuntuu muuttuvan vuosi vuodelta suuremmaksi elämykseksi.

Yritykset olivat panostaneet messuihin entistä enemmän ja monessa kohtaa joutui vain pysähtyä mykistyneenä ihastelemaan. Habitare jatkuu vielä tämän viikonlopun, joten jos vain jotenkin pääset, suosittelen käymään.

Ammattikorkeakoulujen osastot tekivät vaikutuksen. Suosittelen kurkistamaan sekä LAMKin että XAMKin osastot. Ilahduttavan oivaltavaa muotoilua. Kaunista, käytännöllistä, kekseliästä.

Tuulia Penttilä oli minulle uusi tuttavuus. Yksi niistä muotoilijoista, joiden tuotteet saivat aikaan välittömät ostohaaveet. Tyyliä voisi kutsua japanilaiseksi, minimalistiseksi, käytännölliseksi. Suunnittelussa on ajateltu käytännöllisyyttä kiinnityksestä aina käyttöön saakka. Rakastuin.

BoConcept on ikuinen suosikkini, kuten tätä blogia lukeneet saattavat arvatakin. Olisin ihan hyvin voinut muuttaa heidän osastolleen asumaan. Harmi, että lähtö olisi tullut viimeistään sunnuntain purkujen yhteydessä. Mieleen jäi etenkin mustikanvärinen nahka ja sametti. Kesällä Asuntomessujen yhteydessä ihastuin jo sammalenvihreään nojatuoliin, mutta kyllä tuo sininenkin vei sydämen.

Miiko oli myös yksi suosikeistani koko messuilta. Osasto, jonka olisin halunnut ostaa tyhjäksi. Maltoin mieleni ja mukaan lähti ainoastaan puinen pannunalunen. Oli kyllä lähellä, ettei seinäkalenterikin lähtenyt matkaan.

Yksi mykistävimmistä osastoista oli Signals-vainunäyttely, joka koostui neljästä eri ”maailmasta”, joilla oli jokaisella oma teemansa, taustatarinansa. Ehkä pisimpään huokailin onnesta Juuret-tilassa. Kaikki ne uskomattomat tapetit, murretut sävyt, erilaiset pinnat, syvyydet, se tunnelma. Tiloja, jotka välittivät omaa tarinaansa. Jos olisi aivan pakko valita yksi must see -kohde, se olisi tämä.

Tsekkaa myös nämä.

Adea. Tasapainoinen, tyylikäs kokonaisuus.
Smarter Surfaces. Käy piirtelemässä seiniin.
Papershop. Yksi kauneimmista osastoista.
Tikkurila. Nappaa ilmainen maalipurkki matkaan.
Hakola. Huonekaluja hempeissä sävyissä ja hyvää kahvia.
Woodek. Luultavaksi yksi upeimmista ruokapöydistä ikinä.
Plootu. Persoonallisia, rouheita kalusteita järkevissä hinnoissa.
Marimekko. Uutuuksia esittelyssä.

Selina Kustula

Habitare tulee jälleen! Omalla kohdalla se on aina varmin syksyn merkki. Ilmojen viilentyessä sisustusintokin kasvaa, kun sisätilat houkuttelevat enemmän.

Habitareen liittyy paljon muistoja.  Joskus on mukava kierrellä yksin ja jutella eri yritysten edustajien kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin ja tuotteisiin. Toisaalta myös on ihana pitää kaverin tai kavereiden kanssa yhteinen messupäivä keskustellen kiivaasti sisustuksesta ja analysoida messuja kaiken kaikkiaan. Sitten rättiväsyneenä suunnataan kotiin pää pyörällä kaikesta. Tämä vuosi tuskin tulee olemaan poikkeus.

Olikin aika mukava yllätys, kun sain kuulla, että pääsen nyt arpomaan Habitare-lipput (2kpl) yhdelle onnekkaalle! :) Voit osallistua kommentoimalla alle, miten syksy vaikuttaa kotisi sisustamiseen. Muistathan jättää toimivan sähköpostiosoitteen, jotta voiton osuessa kohdalle tavoitan sinut. Osallistumisaikaa on 30.8.2016 kello 23.00 asti. Voittaja ilmoitetaan blogin Facebook-sivulla sekä voittajalle henkilökohtaisesti.

Muistatteko muuten viime vuodelta nuo sateenvarjot? Ainakin oma Instagram-feed täyttyi niistä ihanista kuvista. Saa nähdä, mikä on kuvatuin asia tällä kertaa.

Selina Kustula

//kuvat Messukeskus