arrow-down arrow-left arrow-right arrow-up bubble bubbles enlarge facebook heart home instagram linkedin loop2 menu twitter youtube Pysähdyin | Leijonaa mä metsästän
Valikko

Pysähdyin

”Nyt vain rentoudut.”

Helpommin sanottu kuin tehty. Kun työkiireet, sosiaaliset velvoitteet ja omat intohimot käyvät sotaa kalenterin sivuilla, tuntuu tyhjä päivä ylellisyydeltä. Silloin tulisi rentoutua ja nauttia omasta ajasta.

Mitä ihmettä se tarkoittaa käytännössä? Keskustelimme kavereiden kanssa rauhoittumisen ja rentoutumisen vaikeudesta, joka ei yllättäen ollutkaan kaikille tuttu ilmiö. Valitettavasti nykyään taidetaan katsoa enemmän kieroon sitä ihmistä, joka paljastaa jättävänsä työt töihin ja nauttivan vapaa-ajalla stressittömyydestä.

Itse voisin jakaa vapaa-ajan toiminnan kahteen kategoriaan: suorittava ja rauhoittava. Suorittavassa on se hyvä puoli, että ajatukset kohdistuvat pois töistä – oli se sitten remonttiprojekti, tavoitteellinen urheilu tai itsensäkehittäminen.

Tunnistan itsessäni tarpeen tämänkaltaiseen harhauttavaan toimintaan, koska aivot eivät kovinkaan helposti lepää. Lisäksi olen luonteeltani kehittäjä. Haluan muuttaa, kehittää, kasvattaa, kohentaa, parantaa. Nojaan tulevaan ja näen enemmän mahdollisuuksia muutoksessa kuin kaipuuta pysyvään ja tasaiseen. Ajoittain kuitenkin työstä rentoutuminen suorittamalla menee yli.

Tuntuu, että läkähdyn kaiken sen alle. Kun irtaudun yhdestä suorittamisesta, tartun seuraavaksi vapaa-ajan to do -listaan. Tässä kohtaa olisi hienoa ”vain rentoutua”. Ei varmaan ihmekään, kun meditaatio, midfullness sun muut nostavat päätään, kun perus oleminen tuntuu pahalta. Varmaan aika moni muukin päätyy turruttamaan itsensä Netflixillä, roskaruualla, alkoholilla, you name it. Turruttaminen on tässä kohtaa mielestäni juuri oikea sana, koska harvemmin siitä oikeasti virkeä ja levännyt olo seuraa.

Olen myös viettänyt useamman loman lähinnä stressaantuen entistä enemmän. Takaraivossa kolkuttaa ajatus kasaantuvista töistä ja ratkaisemattomista ongelmista. Muistan kerran nauraneeni startup bootcampin jälkeen, että aivan kuin olisin ollut rentouttavalla lomalla. Silloin käytimme neljä päivää yrityksemme keskeisimpien kipukohtien ratkaisemiseen useiden sparraajien avustuksella, söimme hyvin ja yövyimme hotellissa. Asiat tuntuivat selkeytyvän ja helpottuvan, mikä tuotti siinä hetkessä enemmän stressinlievitystä kuin mikään muu.

Olisi ihana tarjota joku sopiva cocktail rauhoittavaa ja suorittavaa vapaa-ajan tekemistä, jolla ylivirittynyt olotila saadaan laukeamaan ja stressi katoamaan. En ole sellaista vielä löytänyt. Ehkä paras keinoni on toistuvasti tehdä töitä sen eteen, että suhtautuu työhönsä oikealla tavalla. Tarvitsen sopivassa suhteessa vapautta ja järjestystä sekä vastuullisuutta ja hällä väliä asennetta. Pyrin myös muistamaan, että minä en ole sama asia kuin työ, jota teen tai asiat, jotka saan aikaiseksi. Se ei määrittele minua.

Tämän blogitekstin kuvitus on kesältä 2017, kun onnistuin pysähtymään ja rentoutumaan ystäväni Hennan luona Helsingissä. Näitä kuvia katsoessa palasi tämä aihe mieleeni. Tämä viikonloppu menee taas Hennan luona ja toivottavasti yhtä mukavissa tunnelmissa :)

Selina Kustula


Lue myös

Edellinen ja seuraava